Perheille parasta – työniloa työntekijöille

Etusivu » KAUPUNKI JA HALLINTO » Talous ja strategia » Projektit ja hankkeet » Perheille parasta – työniloa työntekijöille

Perheille parasta – työniloa työntekijöille

Toteutusaika: 2015–2018
Kustannusarvio: 414 583 euroa, josta Tornion osuus 220 395 euroa (ESR-rahoituksen osuus 115 005 euroa).

Tornion kaupunki kehittää Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden kanssa lapsiperheiden palveluita kolmivuotisessa (2015–2018) Perheille parasta – työniloa työntekijöille -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda organisaation tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia tukeva monisektorinen työskentelymalli kuntaorganisaation muutostilanteisiin erityisesti perheille suunnatuissa palveluissa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 414 583 € ja Tornion osuus siitä 220 395 €. ESR –rahoitusta Tornio saa hankkeelle 115 005 €.

Painopiste ennaltaehkäisevissä, perheitä tukevissa palveluissa

Hankkeessa kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmää, rakenteita ja toimintatapoja siten, että painopiste on ennaltaehkäisevissä ja perheitä tukevissa matalan kynnyksen palveluissa. Valittu kehittämislinja on yhtenevä hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) sisältöjen kanssa.

Sisällöllisinä kehittämisen alueina ovat asiakaslähtöisyys ja -osallisuus, verkostomainen työskentely, oikea-aikainen tuki sekä työhyvinvointia tukeva muutostyöskentely. Olennaisia kehittämiskohteita ovat vuorovaikutus eri toimijoiden välillä, osaamisen jakaminen, eri toimintakulttuurien yhteen toiminen ja luottamuksen synnyttäminen eri tahojen (esim. koulu, nuorisotyö, terveydenhuolto, varhaiskasvatus, srk, järjestöt) välillä.

Perheille suunnattujen palvelujen kehittämisessä tarkastelun kohteina ovat työhyvinvoinnin näkökulmasta henkilöstön koulutus, työn hallinta, soveltuvat työmenetelmät ja -olosuhteet, toimivat yhteistyörakenteet ja -käytännöt sekä työn johtaminen ja organisointi.

Tornion kehittämistyö on käytännössä edennyt toimintaympäristön kartoituksesta, asiakas- ja henkilöstötiedon keruusta, kehittämislinjojen valinnasta, kehittämiskokeilujen suunnittelusta ja käynnistämisestä arviointitiedon keruuseen, jonka pohjalta tehdään kevään 2018 aikana päätöksiä kokeiltujen käytänteiden juurruttamisesta pysyvään toimintaan.

Muutostyöskentely on toteutettu työhyvinvointi huomioiden muun muassa osallistamalla kokeiluissa toimiva henkilöstö kokeilujen suunnitteluun ja arviointiin, tuomalla henkilöstöhallinnon ja työsuojeluosaamista kehittäjätyöryhmätyöskentelyyn sekä järjestämällä monialaisia työpajoja henkilöstölle ja koulutusta muutostilanteiden johtamiseen. Asiakkaita on kuultu joustavin menetelmin kehittämistyön edetessä.

Monialaista yhteistyötä

Kehittämistyötä tekee monialainen kehittäjätyöryhmä hankehenkilöstön (hankkeen johto, kehittäjätyöntekijät ja hankekoordinaattori) avulla ja yhteistyössä lapsiperhepalveluissa työskentelevän henkilöstön kanssa.

Kokeiluun valitut ja käynnistyneet kehittämislinjat ovat koulunuorisotyö, neuvolan ja varhaiskasvatuksen 2-vuotistapaaminen, lapsiperhetyön koordinaation kehittäminen, kaupungin, seurakunnan ja järjestötoimijoiden yhteistoiminnan sekä monialaisen asiantuntijatiimitoiminnan kehittäminen.

Kaksivuotistapaamiset

Lapsen ja hänen perheensä kotiin tehtävässä vierailussa yhdistyvät neuvolan kaksivuotistarkastus sekä keskustelu varhaiskasvatuksen kanssa.

Kokeilun kautta pyritään vahvistamaan perheiden roolia palvelujen sisältöjen ja järjestämisen kehittämisessä, luomaan vahvempaa kasvatuskumppanuutta, lisäämään toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tukemaan perheiden arkea. Tapaamisen tarkoituksena on yhteistyössä perheiden kanssa tunnistaa ja vahvistaa niitä asioita, jotka edistävät lapsen ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.

Koulunuorisotyö

Koulunuorisotyötä kehitetään hankkeessa laaja-alaisesti Raumon ja Putaan yläkouluissa. Käytännössä kehitystyö on näkynyt kouluilla niin, että läsnä on ollut muutamana päivänä viikossa nuorisotyöntekijä. Molemmilla kouluilla on oma tila nuorten ja nuorisotyöntekijän yhdessäoloa varten.

Kehittämisen sisältöinä on nuorisotyön saatavuus ja saavutettavuus sekä nuorten omien voimavarojen ja riskitekijöiden tunnistaminen sekä heidän kannustamisensa ottaa rohkeasti puheeksi mieltä painavat asiat. Tavoitteena on muun muassa nuorten hyvinvoinnin edistäminen, sosiaalisten taitojen hiominen, syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen, yhteisöllisyyden lisääminen, kouluympäristön viihtyisyyden lisääminen sekä nuorten oman osallistumisen aktivoiminen.

Perhetyö

Lapsiperheiden kotiin tarjottavia palveluja eli perhetyötä kehitetään hankkeen puitteissa monin tavoin. Kehittämistoimet johtavat vuoden 2017 alkuun. Silloin kaikki lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä Torniossa tekevät tahot siirtyivät organisaatiomuutoksessa sosiaalipalveluihin. Muutoksen yhteydessä koettiin ongelmalliseksi, että eri tahoilla työskennelleillä työntekijöillä oli erilaisia työkäytäntöjä, koulutustaustoja ja työn sisältöjä.

Konkreettisia kehittämistoimia ovat esimerkiksi erilaiset työpajat ja torstaitiimit, joissa keskustellaan organisaatiomuutoksen myötä esille nousseista, työhyvinvointiin vaikuttavista teemoista.

Verkostotyö

Verkostotyöllä tarkoitetaan kaupungin, järjestöjen ja yhdistysten sekä seurakunnan verkostomaista yhteistyötä ja sen kehittämistä. Verkostotiimi tavoitteena on varmistaa, että torniolaiset lapsiperheet saavat tarpeisiinsa perustuvia, pitkäjänteisesti suunniteltuja, voimavaroja tukevia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Tavoitteena on myös vuorovaikutteisin yhteistyön lisääminen.

Kuntalaisille verkostotiimin toiminta näkyy etenkin Tornion Perheiden Talon toimintana. Perheiden Talo on lapsille, vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille suunnattu matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa tarjotaan muun muassa erilaisia varhaiskasvatus- ja perhekerhoja, perhevalmennusta, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyviä teematunteja, vertaistukea sekä kursseja ja tapahtumia.