Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat

Tutkimusmatkat pohjoiseen

Maapallon muotoa mitattiin ennen käyttäen ns. kolmiomittaustekniikkaa. Mittaustekniikka keksittiin jo melko varhain ja oli pitkään käytössä ennen nykyistä gps-paikannusta. Tähtitieteilijä F.G.W. Struve oli pääideoija tutkimukselle, jossa kolmiomittausketju rakennettiin Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välille. Tämä mittaus oli laajuudeltaan merkittävä ja se suoritettiin ajanjaksolla 1816-1855. Pohjoisessa korkeiden vaarojen välille pyrittiin saamaan näköyhteys ja havainnoin yhdistettävistä mittauspisteistä muodostettiin kolmio. Kolmioiden sivut ja kulmat sekä useista kolmioista muodostuvan ketjun asento suhteessa tähdistöön mitattiin tarkkaan. Tornionlaaksossa, Ruotsin ja Suomen Lapissa sekä Norjassa mittauksia suorittivat Venäjän ja Ruotsin tiedeakatemioiden edustajat.

Mittaustyön vaiheita. Kuva Tarton vanhassa observatoriossa (Jarno Niskala).

Tiede jalkautuu kiehtovalla tavalla pohjoisille alueille tutkimusmatkailijoiden ja tiedemiesten mukana. Tieteilijät suorittivat tutkimuksia usein haastavissa maasto-olosuhteissa. Tutkijoille oli tärkeää yhteistyö paikallisen väestön kanssa. Tornionlaakso oli suotuisaa aluetta tutkimusretkikunnille, koska täällä oli asutusta eli työvoimaa, paikallistietämystä sekä fyysiset puitteet liikkumiseen ja asumiseen. Tarkkuutta ja suunnittelua vaativiin mittauksiin vaadittiin myös rauhaa. Tornionlaaksossa mittauksia olivat tehneet jo aiemmin ranskalainen Maupertuis ja ruotsalainen Svanberg. Mittauksilla todennettiin maapallon litistyneisyys navoiltaan.

Struven ketjun Tornionlaaksosta kohti Norjan Hammerfestia kulkevalle linjalle sijoittuu useita historiallisia mittauspisteitä. Osa pisteistä listattiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Esimerkkeinä Alatornion kirkko, Enontekiön Stuorrahanoaivi ja Pajalassa sijaitseva Jupukka ovat ketjun suojelun kannalta merkittäviä mittauspisteitä.

Älykäs ja kestävä kulttuurimatkakohde

Tietoisuus Struven ketjusta on lisääntynyt maailmanperintöstatuksen myötä. Toisaalta kohteen saavutettavuutta täytyy parantaa ja lisää informaatiota tarvitaan, etenkin paikallisille on tärkeää tietää kotiseudun kulttuurikohteista. Kestävän matkailun kehittäminen paikallisista lähtökohdista koetaan tärkeäksi. Matkailijat ovat kiinnostuneet matkailukohteista, joissa yhdistyvät mm. kulttuuri- ja luontokokemukset. Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hankkeessa rakennetaan valmiuksia perintökohteen hyödyntämiseen. Tavoitteena on lisätä kulttuuriperinnön tarjontaa Tornio-Haaparanta -alueelta Hammerfestiin.

Perintökohteeseen liittyvää tietoa kerätään ja tuodaan kiinnostavalla tavalla esille. Opetukseen tuotetaan historialliseen tutkimukseen liittyvää sisältöä eri oppiaineiden näkökulmasta. Panostukset oppimiseen tehdään positiivisessa hengessä kasvattaen oppilaiden kotiseututietoisuutta. Matkailuun tuotettavaa sisältöä sekä tuotekehitystä myös toteutetaan eri tavoin. Digitaaliset sovellukset virtuaalisuuden ja pelillistämisen kautta ovat tämän päivän tekniikkaa, jota kehitystyössä hyödynnetään ja kokeillaan.

Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hanke on saanut Interreg Pohjoinen -ohjelmasta rahoituksen vuosille 2020-2022. Lapin ammattikorkeakoulu, Tornion ja Haaparannan kaupungit sekä Altan museo toteuttavat hanketta yhdessä. Ainutlaatuisessa hankkeessa on useita kumppaneita, kuten maanmittauslaitokset, kuntia, oppilaitoksia ja museoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Lisätietoa

https://www.lapinamk.fi/news/Maailmanperintoa-kehitetaan-yli-rajojen/29277/1ec44420-44ae-469e-9887-429a4e1123d6

https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju

https://www.altamuseum.no/en/altas-nyere-tids-historie/altas-historie/struve-1

https://www.tornio.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/tornionlaakson-museo/tornionlaakson-kulttuuriymparisto/maailmanperinto/

 

 

 

Sivun alkuun