Nyt

Ei pyöreä eikä litteä
Maapallon muoto mitattiin meillä – Tor­nion­laak­so 1736–1737
28.8.2026–26.9.2027

On juhannus 1736. Joukko ranskalaisia akateemikkoja saapuu Pariisista Tornioon. Heillä on mielessään yksi kysymys: mikä on maapallon todellinen muoto? Vastaus siihen löytyisi pohjoiselta napapiiriltä.

Isaac Newtonin yleisen painovoimateorian mukaan maapallo olisi hieman litistynyt. Matemaatikko Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n (1698–1759) johtamalla pohjoisen retkikunnalla on mukanaan aikansa huipputeknologiaa tarkkojen mittausten tekemiseen. Newtonin teoria saisi vahvistuksen, jos mittauksissa selviäisi, että meridiaanikaaren yksi aste on napojen lähellä pidempi kuin päiväntasaajalla.

Tornionlaakson asukkaat auttavat tutkijoita minkä ehtivät. Vuoden mittaisen matkan aikana ranskalaiset kokevat pohjoisen valon sekä pimeyden, kesän räkän ja talven kylmyyden. Kotona Ranskassa matkatarinoita kertoo joukko arktisia seikkailijoita.

Näyttelyssä pääsee syventymään tieteen historiaan, kolmiomittauksen saloihin, vanhoihin karttoihin, tieteentekijöiden verkostoihin ja Lapin matkailun alkuvaiheisiin. Entä miten Celsius ja Voltaire liittyvät tarinaan?

Näyttelyn voi kokea neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Maupertuis-säätiön kanssa.

Haaparannan rau­ta­tie­a­se­ma
Kart­ta­näyt­te­ly Maan­mit­taus­ta ja kartoitusta Suomessa – Tor­nion­laak­so kartalle
21.8.2026–17.1.2027

Tutustu seitsemään tarinaan, jotka avaavat maanmittauksen ja kartoituksen lähes 400-vuotista historiaa Suomessa. Näyttelyssä esillä olevat kartat kuvittavat historiaa Tornionlaakson ja pohjoisen Suomen näkökulmasta.

Näyttelyn alku vie aikaan, jolloin maanmittarit työskentelivät vähäisin välinein ja pienin voimin. Näistä haasteista huolimatta he onnistuivat kartoittamaan suuren osan nykyisestä Suomesta jo 1600-luvun loppuun mennessä. Ruotsin ja Venäjän väliset sodat varjostivat kuitenkin työtä. Pahimmillaan kaikki Suomen maanmittarit olivat joko kaatuneet sodissa tai lähteneet maanpakoon. He kuitenkin palasivat ja muuttivat isojaon myötä Suomen maaseudun rakenteen pitkälti nykyisen kaltaiseksi.

Suomen ilmestyminen Euroopan kartoille tapahtui vähitellen. Suomenkielinen kartta ilmestyi vasta verraten myöhään. Tornionlaakso ja Lappi olivat kuitenkin Ruotsin kannalta tärkeitä alueita, ja niitä pidettiin osana valtakunnan ydinaluetta. Alueella oli myös keskeinen merkitys maapallon muodon tutkimisessa.

1700- ja 1800-luvuilla toteutetut Maupertuis’n ja Struven kolmiomittaushankkeet olivat aikansa merkittävimpiä tieteellisiä ponnistuksia. Noin 40 vuotta kestänyt Struven ketjun mittaus ulottui Mustaltamereltä Jäämerelle ja auttoi määrittämään maapallon muodon ja koon entistä tarkemmin. Ketju toimi myös perustana Venäjän länsiosien topografiselle kartoitukselle. Struven ketju lisättiin 2005 UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Näyttelyn tarina jatkuu sotilaskartoituksen ja salaisten karttojen kautta peruskarttaan, joka loi perustan nykyisille kartoille. Peruskartoitus perustui ilmakuviin ja stereokuvien tulkintaan – menetelmään, joka on edelleen keskeinen osa kartoitusta.

Ilman luotettavaa paikkatietoa ja tarkkaa paikannusta monet arkiset asiat – liikkuminen, rakentaminen, pelastustoiminta ja luonnonvarojen hallinta – olisivat huomattavasti vaikeampia tai jopa mahdottomia.

Näyttely Haaparannan rautatieasemalla. Avoinna aseman aukioloaikojen mukaisesti.

Jos haluat varata näyttelyyn opastetun kierroksen omalle ryhmällesi, ota yhteyttä Tornionlaakson museoon (tornionlaaksonmuseo@tornio.fi).

Kuraattori: Antti Jakobsson
Näyttelyn toteutus: Ulla Mikkanen, Antti Jakobsson, Julia Autio, Saija Pietiläinen, Inari Porkka, Aapo Suominen
Graafinen suunnittelu: Ilari Räsänen

Yhteistyössä: Maanmittauslaitos, Tornionlaakson museo, Haaparannan kaupunki

---

Tulossa