Nyt

50 vuotta jaloterästä Torniosta
8.5.–4.10.2026

Outokummun Tornion terästehdas täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Kemi–Tornion toiminnot muodostavat maailman suurimman integroidun ruostumattoman teräksen tuotantolaitoksen ja yhden Euroopan suurimmista kierrätyskeskittymistä. Alueella käsitellään vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia kierrätysterästä, joka on Outokummun valmistaman ruostumattoman teräksen pääraaka-aine.

Kemi–Tornion alueella työskentelee yli 2 000 outokumpulaista, ja lisäksi Outokummun välillinen työllisyysvaikutus on arviolta noin 8 000 työpaikkaa. Outokumpu on siis merkittävä alueellinen työnantaja, ja Tornion tehdas on ollut keskeinen osa suomalaista teollisuutta ja alueellista kehitystä jo viiden vuosikymmenen ajan.

Samalla kun juhlitaan terästuotannon 50-vuotista historiaa, vietetään myös Röyttän sataman 250-vuotisjuhlaa. 50 vuotta jaloterästä Torniosta -näyttelyn tarkoituksena on esitellä terästehtaan ja Röyttän sataman historiaa valokuvin ja nostaa esille, millainen muutos on 50 vuodessa tapahtunut turvallisuudessa ja prosesseissa. Näyttelyssä esillä olevat vanhat valokuvat ovat 70- ja 80-luvuilta, ja uudet kuvat ovat vuodelta 2026.

Näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Tornionlaakson museo ja Outokummun Tornion tehdas. Uudet kuvat on kuvannut valokuvaaja Nina Susi. Näyttely on avoinna 8.5.–4.10.2026.

---

Tulossa

Kart­ta­näyt­te­ly Maan­mit­taus­ta ja kartoitusta Suomessa – Tor­nion­laak­so kartalle
21.8.2026–17.1.2027, Haaparannan rau­ta­tie­a­se­ma

Tutustu seitsemään tarinaan, jotka avaavat maanmittauksen ja kartoituksen lähes 400-vuotista historiaa Suomessa. Näyttelyssä esillä olevat kartat kuvittavat historiaa Tornionlaakson ja pohjoisen Suomen näkökulmasta.

Näyttelyn alku vie aikaan, jolloin maanmittarit työskentelivät vähäisin välinein ja pienin voimin. Näistä haasteista huolimatta he onnistuivat kartoittamaan suuren osan nykyisestä Suomesta jo 1600-luvun loppuun mennessä. Ruotsin ja Venäjän väliset sodat varjostivat kuitenkin työtä. Pahimmillaan kaikki Suomen maanmittarit olivat joko kaatuneet sodissa tai lähteneet maanpakoon. He kuitenkin palasivat ja muuttivat isojaon myötä Suomen maaseudun rakenteen pitkälti nykyisen kaltaiseksi.

Suomen ilmestyminen Euroopan kartoille tapahtui vähitellen. Suomenkielinen kartta ilmestyi vasta verraten myöhään. Tornionlaakso ja Lappi olivat kuitenkin Ruotsin kannalta tärkeitä alueita, ja niitä pidettiin osana valtakunnan ydinaluetta. Alueella oli myös keskeinen merkitys maapallon muodon tutkimisessa.

1700- ja 1800-luvuilla toteutetut Maupertuis’n ja Struven kolmiomittaushankkeet olivat aikansa merkittävimpiä tieteellisiä ponnistuksia. Noin 40 vuotta kestänyt Struven ketjun mittaus ulottui Mustaltamereltä Jäämerelle ja auttoi määrittämään maapallon muodon ja koon entistä tarkemmin. Ketju toimi myös perustana Venäjän länsiosien topografiselle kartoitukselle. Struven ketju lisättiin 2005 UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Näyttelyn tarina jatkuu sotilaskartoituksen ja salaisten karttojen kautta peruskarttaan, joka loi perustan nykyisille kartoille. Peruskartoitus perustui ilmakuviin ja stereokuvien tulkintaan – menetelmään, joka on edelleen keskeinen osa kartoitusta.

Ilman luotettavaa paikkatietoa ja tarkkaa paikannusta monet arkiset asiat – liikkuminen, rakentaminen, pelastustoiminta ja luonnonvarojen hallinta – olisivat huomattavasti vaikeampia tai jopa mahdottomia.

Näyttely Haaparannan rautatieasemalla. Avoinna aseman aukioloaikojen mukaisesti.

Jos haluat varata näyttelyyn opastetun kierroksen omalle ryhmällesi, ota yhteyttä Tornionlaakson museoon (tornionlaaksonmuseo@tornio.fi).

Kuraattori: Antti Jakobsson
Näyttelyn toteutus: Ulla Mikkanen, Antti Jakobsson, Julia Autio, Saija Pietiläinen, Inari Porkka, Aapo Suominen
Graafinen suunnittelu: Ilari Räsänen

Yhteistyössä: Maanmittauslaitos, Tornionlaakson museo, Haaparannan kaupunki

Ei pyöreä eikä litteä
Maapallon muoto mitattiin meillä – Tor­nion­laak­so 1736–1737
28.8.2026–31.5.2027

On juhannus 1736. Joukko ranskalaisia akateemikkoja saapuu Pariisista Tornioon. Heillä on mielessään yksi kysymys: mikä on maapallon todellinen muoto? Vastaus siihen löytyisi pohjoiselta napapiiriltä.

Isaac Newtonin yleisen painovoimateorian mukaan maapallo olisi hieman litistynyt. Matemaatikko Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n (1698–1759) johtamalla pohjoisen retkikunnalla on mukanaan aikansa huipputeknologiaa tarkkojen mittausten tekemiseen. Newtonin teoria saisi vahvistuksen, jos mittauksissa selviäisi, että meridiaanikaaren yksi aste on napojen lähellä pidempi kuin päiväntasaajalla.

Tornionlaakson asukkaat auttavat tutkijoita minkä ehtivät. Vuoden mittaisen matkan aikana ranskalaiset kokevat pohjoisen valon sekä pimeyden, kesän räkän ja talven kylmyyden. Kotona Ranskassa matkatarinoita kertoo joukko arktisia seikkailijoita.

Näyttelyssä pääsee syventymään tieteen historiaan, kolmiomittauksen saloihin, vanhoihin karttoihin, tieteentekijöiden verkostoihin ja Lapin matkailun alkuvaiheisiin. Entä miten Celsius ja Voltaire liittyvät tarinaan?

Näyttelyn voi kokea neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Maupertuis-säätiön kanssa.