Tornion kaupungin lähivuosista on tulossa alijäämäisiä. Taloudellinen puskuri helpottaa, mutta siitä huolimatta taloutta on tasapainotettava suunnitelmallisesti. Tornion asema historiallisten mullistusten pyörteissä on silti vahva ja näkymä tulevaisuuteen valoisa. Ensi vuonna Tornio investoi erityisesti liikuntapaikkoihin.
Tornion kaupungin talousarvio vuodelle 2024 on 4,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Haastavaa talousarviovuotta seuraavat niin ikään pakkasen puolelle painuvat taloussuunnitelmavuodet 2025–2026. Vuonna 2025 alijäämää ennustetaan noin 4,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 noin 2,6 miljoonaa euroa.
Aiempina vuosina kaupungin taseeseen kertynyt ylijäämä auttaa haastavien vuosien yli, mutta kaupunki ryhtyy kuitenkin pian laatimaan suunnitelmaa lähivuosien talouden tasapainottamiseksi ja käyttötalouden palauttamiseksi kestävälle pohjalle.
Tornion synkät luvut eivät ole kuntien joukossa poikkeus, sillä lähivuosien tulos on heikko läpi lähes koko kuntakentän. Tilanteeseen vaikuttavat talouden taantuma, hintojen nousun aiheuttama kulujen kasvu ja tuottojen hiipuminen sekä valtionosuuksien merkittävä heikkeneminen.
Vaikka kuntatalous isossa kuvassa heikkenee lähivuosina, Torniossa elinkeinoelämän valoisat näkymät pitävät yllä myönteistä ja vireää tulevaisuuskuvaa. Yhtenä Suomen merkittävistä tuulivoimakunnista Tornio on hyvä sijoittumisvaihtoehto vihreän siirtymän hankkeille, ja logistisen sijaintinsa puolesta kaupunki on tärkeä etappi myös huoltovarmuuden ja Naton kannalta.
Toimintatulojen ja -menojen välinen epätasapaino kasvaa
Verotulojen ennustetaan kasvavan ensi vuonna noin 195 000 eurolla. Kaikkiaan kaupungin verokertymä on arviolta 49 miljoonaa euroa.
Toimintatulot vähenevät ensi vuonna noin 800 000 euroa (6 %) vuoden 2023 talousarvioon nähden ja jäävät noin 13,7 miljoonaan euroon. Esimerkiksi Kemijoki Oy:n sähkönmyynnistä syntyvä tulo arvioidaan 1,3 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna 2023.
Toimintamenot sen sijaan kasvavat noin 4,3 miljoonaa euroa (6 %) ja ovat ensi vuonna arviolta 71,1 miljoonaa euroa. Pelkästään henkilöstökulut kasvavat noin kolme miljoonaa euroa muun muassa virka- ja työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten vuoksi.
Kaupungin toimintakate on ensi vuonna noin -57,5 miljoonaa euroa, ja nielaisee niin verotulot kuin valtionosuudet käytännössä kokonaan. Vuosikate jää ensi vuonna 1,4 miljoonaan euroon, kun se vielä vuoden 2023 osalta on ennusteen mukaan asettumassa 12,7 miljoonaan euroon.
Valtionosuuksien lisäleikkaukset yllättivät
Tornio saa ensi vuonna noin 9,9 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Tämä on jopa 4,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Etenkin suunnitelmavuosien 2025–2026 näkymiin vaikuttaa merkittävästi talousarviovalmistelun viime metreillä marraskuussa yllättänyt valtionosuuksien lisäleikkaus. Lisäleikkauksen vaikutus Torniolle on vuonna 2025 noin 1,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 noin kaksi miljoonaa euroa. Ensi vuonna lisäleikkauksen vaikutus on noin 200 000 euroa.
Lisäleikkauksen taustalla on sote-uudistuksen rahoitusmalli, jonka tavoitteena on varmistaa, että kunnilta siirtyy hyvinvointialueille sekä tuloja että menoja sote-palvelujen todellisia kustannuksia vastaava määrä.
Tornio vetää Meri-Lapin valmistautumista TE-uudistukseen
Yksi ensi vuoden suurimmista toiminnallisista haasteista kuntakentällä on TE-palvelu-uudistuksen valmistelu. Työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa, ja Tornio vetää ensi vuonna vastuukuntana Meri-Lapin työllisyysalueen valmistautumista suureen muutokseen.
Meri-Lapin työllisyysalueen muodostavat Tornion rinnalla Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Ylitornio. Tornion tehtävä vastuukuntana on organisoida työllisyysalueen toiminta.
Tornio osallistuu vielä ensi vuoden ajan käynnissä olevaan työllisyyden kuntakokeiluun ainoana kuntana Meri-Lapissa ja hoitaa siis työllisyyspalvelut jo nyt osittain itse. Tästä kokemuksesta hyötyvät uudistusta valmisteltaessa kaikki työllisyysalueen kunnat.
Suuntaa kehittämiselle digitiekartasta ja henkilöstöohjelmasta
Meri-Lapin työllisyysalueen valmistelun rinnalla toiminta painottuu keskushallintopalveluissa ensi vuonna kaupunkiorganisaation uudistamiseen, digitiekartan laatimiseen ja kaupungin työnantajakuvan kirkastamiseen. Ensi vuonna tehdään myös väliarviointi kaupunkistrategian toteutumisesta.
Kaupungin organisaatiorakenne valmistellaan ensi vaiheessa ottamaan vastaan työllisyyspalvelut. Samassa yhteydessä tarkastellaan kuitenkin koko johtamisjärjestelmän toimivuutta ja ajantasaistamisen tarpeita laajemmin siten, että mahdolliset muutokset voidaan toteuttaa valtuustokauden vaihtuessa kesällä 2025.
Digitiekartta piirtää esiin keskeisiä toimenpiteitä, joilla kaupunki voi edistää digitalisaatiota omassa toiminnassaan. Tavoitteena on kehittää esimerkiksi henkilöstön digitaalista osaamista, sähköisten palvelujen kattavuutta ja laatua sekä asukkaille tarjottavia sähköisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Henkilöstöohjelmallaan Tornio puolestaan tavoittelee Lapin vetovoimaisimman kuntatyönantajan asemaa. Ensi vuonna tavoitteena onkin kirkastaa kaupungin työnantajaimagoa, lisätä kaupungin tunnettuutta työnantajana ja tehostaa rekrytointiviestintää.
Pirkkiön ja Kokkokankaan kouluja esitetään yhdistettäväksi, muita ratkaisuja ensi vuonna
Torniossa on 21 017 asukasta (10/2023). Tavoitteena on säilyttää väkiluku ensi vuonna vähintään 21 000 asukkaassa. Tehtävä on kuitenkin haastava, sillä luonnollinen väestönkehitys heikkenee: väestö ikääntyy ja lapsia syntyy aiempaa vähemmän (165 lasta vuonna 2022).
Vääjäämättä vähenevään oppilasmäärään vastataan talousarvioesityksessä Pirkkiön koulun sulkemisella. Esityksen mukaan koulun oppilaat siirrettäisiin Kokkokankaan ja osittain myös Hannulan kouluihin elokuusta 2024 alkaen. Luokkakoot pysyisivät yhdistämisestä huolimatta maltillisina, sillä Pirkkiön oppilasmäärän ennustetaan laskevaan 15 oppilaaseen vuoteen 2029 mennessä. Myös Kokkokankaalla oppilaiden määrä vähenee lähivuosina noin 50 oppilaalla.
Muihin kouluverkkoratkaisuihin on määrä ottaa kantaa ensi vuoden aikana. Rakenteelliset ratkaisut ovat välttämättömiä. Tornion peruskouluissa on tällä hetkellä reilut 2 200 lasta, mutta jo seuraavien viiden vuoden aikana oppilasmäärä laskee lähes viidenneksen eli noin 400 oppilaalla.
Sivistyspalveluissa on ensi vuonna syytä myös juhlaan, kun Tornion kansalaisopisto täyttää 80 vuotta ja Tornionlaakson museossa vietetään Meän museo – Vårt gemensamma museum -teemavuotta Tornion ja Haaparannan museoyhteistyön kunniaksi.
Kaavoituksessa varaudutaan vihreän siirtymän hankkeisiin
Teknisissä palveluissa jatketaan ensi vuonna kaupungin maankäyttöä ohjaavan yleiskaavan päivittämistä, jonka tiimoilta on luvassa valmisteluvaiheen asukastilaisuuksia. Tavoitteena on saada kaavaesitys nähtäville loppuvuodesta.
Yleiskaavan rinnalla huomio kiinnittyy teollisuuden ja kemianteollisuuden tarpeisiin sopivien alueiden kaavoittamiseen Kromilaaksossa ja Kyläjoella. Esimerkiksi Outokumpu selvittää parhaillaan mahdollisuuksia vähentää terästuotannon hiilidioksidipäästöjä pienydinvoiman avulla ja kaavoituksessa varaudutaan pienydinvoimalan sijoittumiseen Tornioon.
Teknisissä palveluissa laaditaan ensi vuonna myös ilmasto-ohjelma, joka tukee kaupungin kestävää kehittämistä.
Pohjan stadion saa tekonurmen, Karunki uuden urheilutalon
Tornio investoi ensi vuonna erityisesti liikuntaan. Pohjan stadionin kehittäminen ympärivuotiseksi liikunta- ja tapahtumapaikaksi ottaa ison harppauksen, kun stadionille rakennetaan tekonurmi ja myös valaistus uusitaan. Tähän varataan talousarviossa noin 800 000 euroa.
Pohjan stadionin ohella toinen suuri investointi on Karungin uuden urheilutalon rakentaminen, johon varataan ensi vuonna 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 valmistuvan hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa.
Katujen ja teiden perusparannuksiin, uudisrakentamiseen ja päällystämiseen sekä ympäristötöihin varataan 2,8 miljoonaa euroa. Kokonaisuuteen sisältyvät muun muassa Tornion ja Haaparannan välisen rantapromenadin kunnostaminen ja Kromilaakson meluseinän rakentaminen Kerankadun varrelle. Katujen peruskorjauksia tehdään pääasiassa Kivirannalla.
Kärkihankkeet etenevät suunnitelmien mukaan
Tornion kaupunkistrategian kärkihankkeet etenevät suunnitellusti. Ensi vuonna valmistellaan esimerkiksi Suomen ja Ruotsin yhteinen hakemus Kukkolankosken perinnekalastuskulttuurin saamiseksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Hakemus jätetään vuonna 2025.
Myös Rantakadun alueen kehittämiseksi on valmisteilla hanke. Tavoitteena on rakentaa Rantakadun alueesta vetovoimainen kulttuurikeskus.
Liikenteen edunvalvontahankkeista esimerkiksi Laurila-Tornio-Haaparanta-radan sähköistäminen jatkuu Tornionjoen ratasillan avartamisella sekä Tornion ja Haaparannan ratapihojen ja asemanseutujen rakennustöillä. Hanke valmistuu joulukuussa 2024.
Rataosuuden sähköistäminen mahdollistaa rajat ylittävän henkilöjunaliikenteen käynnistämisen uudelleen vuosikymmenten tauon jälkeen. Tämä edellyttää kuitenkin liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n ostopalvelusopimuksen avaamista, sillä VR:n Lappiin ulottama henkilöjunaliikenne on ostoliikennettä.
Myös lentoliikenteen osalta kehitys on myönteistä. Kemi-Tornion lentoaseman kokonaismatkustajamäärä oli tammi-lokakuussa hieman yli 32 000 matkustajaa, ja liikenne on kasvanut jopa 90 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Valtio jatkaa ostopalveluliikennettä määräaikaisesti maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseksi ja kilpailuttaa lentoliikenteen uudestaan kevääseen 2026 asti.
Talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota ja -suunnitelmaa 2024–2026 maanantaina 11. joulukuuta klo 13 alkaen. Kokousta voi seurata suorana Tornion kaupungin YouTube-kanavalla.
Kokouksen esityslista on julkaistu Dynasty-tietopalvelussa.
Tutustu talousarvioesitykseen
Tornion kaupungin talousarvio- ja suunnitelma 2024-2026, esitys kaupunginvaltuustolle
