Etusivu » Ajankohtaista » Tornionjoen lippokalastuskulttuuri on valittu Suomen ja Ruotsin yhteiseksi ehdokkaaksi Unesco-kohteeksi

Tornionjoen lippokalastuskulttuuri on valittu Suomen ja Ruotsin yhteiseksi ehdokkaaksi Unesco-kohteeksi

”Solekko alkaa tekhee!”

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Museoviraston esityksestä Suomen liittymisen monikansalliseen hakemukseen, jonka tavoitteena on saada Tornionjoen lippokalastuskulttuuri nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Institutet för Språk och folkminnen (ISOF), joka vastaa sopimuksen koordinoinnista Ruotsissa, valitsi lippokalastusperinteen ehdokkaakseen monikansalliseen hakemukseen Unescon luetteloon 27.6.2023 – mutta vain sillä ehdolla, että Suomi on mukana. Lähes puolen vuoden odotus ja jännitys palkittiin juuri ennen joulua, kun ministeriö ilmoitti päätöksestä työryhmälle.

Vuoden 2024 aikana kootaan hakemus, joka jätetään maaliskuussa 2025 Unescolle. Hakemus tehdään yhteistyössä perinteenharjoittajien, ISOF:in ja Museoviraston kanssa ja siihen tulee liittymään muun muassa videoita, omat verkkosivut ja tiedotustilaisuuksia. Perinteenharjoittajien ja kyläyhteisöjen osallistaminen on keskeisessä roolissa hakemuksen teon kaikissa vaiheissa. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen hallitustenvälinen komitea tekee päätöksen kohteista joulukuussa 2026.

Uusi kulttuuriperintökoordinaattori FM Julia Autio aloitti tehtävässä tammikuun alussa. Hänen tehtävänään on koordinoida jatkossa sekä kalastusperinteen vaalimista että hakemuksen kokoamista molemmin puolin rajaa työpisteenään Tornionlaakson museo. Autio on lähtöisin Kalajoelta ja tehnyt kulttuuriperintötyötä Perämeren kalastajayhteisöjen kanssa erityisesti verkkokalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyen.

Suomen puolelta perinnekalastaja Markku Vaaraniemi pitää OKM:n päätöstä merkittävänä tunnustuksena lippokalastusperinteen harjoittajille ja valtakunnan rajan ylittävälle mutkattomalle yhteistyölle. Ruotsin puolelta perinteenharjoittajista Lena Antti on korostanut perinteen paikallisuutta ja pitkäkestoisuutta elävänä kulttuuriperintönä molemmin puolin Tornionjokea. Molemmat näkevät jo hakemusprosessin tuovan lisää näkyvyyttä kalastusperinteelle ja tukevan samalla kestävän matkailun ja kylien elinvoiman kehittämistä.

Unesco-haun ja perinteen säilymisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä jo vuodesta 2010 alkaen useiden eri hankkeiden yhteydessä. Tornionjoen perinteinen koskikalastuskulttuuri on nimetty Suomessa Elävän perinnön kansalliseen luetteloon jo vuonna 2017 ja Ruotsissa vastaavalle listalle, Sveriges nationella förteckningen över immateriella kulturarv, håvfisketraditionen i Tornedalen on päässyt vuonna 2018. Tämänhetkiseen päätökseen johtanut aiehaku on kirjoitettu yhdessä perinteenharjoittajien, Tornionlaakson museon, Tornion ja Haaparannan kaupunkien kanssa vuosina 2021 ja 2022. Kukkolankosken kehittäminen on yksi Tornion kaupunkistrategian kärkihankkeista.

Esittelytilaisuus aiheesta järjestetään 2.2.2024 Kukkolaforsenilla Lippo-treffien yhteydessä.

Ohessa linkit ISOF:in, Suomen Museoviraston ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteisiin

Lisätietoja ja yh­tey­de­no­tot