Tornionlaakson museo on alueellinen vastuumuseo. Museomme toimii rakennetun kulttuuriympäristön, maiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön viranomaisena, asiantuntijana, tallentajana ja vaalijana sekä edistää alueellista museotoimintaa Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Tornion, Ylitornion, Pellon, Kolarin ja Muonion alueilla. Teemme neljän vuoden välein selvityksen Museovirastolle edellisen kauden toteutuneesta toiminnasta ja tulevan kauden suunnitelmista. Huhtikuussa 2022 Museovirastolle esitetyn suunnitelman osana meitä pyydettiin kuvaamaan toiminta-aluettamme ja sen ominaispiirteitä. Syntyi seuraavanlainen kuvaus, joka tiivistää toimintaympäristömme ominaisuuksia.
Perämeren pohjukan historiallisista kaupungeista jylhiin tunturimaisemiin
Tornionlaakso on maantieteellinen ja kulttuurinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Molemmin puolin rajaa sijaitseva Tornion- ja Muonionjokien valuma-alue muodostaa yhtenäisen kulttuuri- ja murrealueen. Tornionjoki hallitsee koko Tornionlaaksoa ja asukkaat kutsuvatkin rajajokea Väyläksi.
Tornionlaaksossa rajanylinen yhteistyö on arkipäivää. Koronapandemian myötä voimaan tulleet rajoitukset ovat vaikuttaneet arkeen merkittävästi ja muuttaneet vakiintunutta rajanylistä elämää tavoilla, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia alueen asukkaiden identiteettiin on vaikea ennustaa.
Kaupalla ja matkailulla on alueella pitkät perinteet. Matkailun kehitys on kulkenut keskiyön auringon ihailijoista Tunturi-Lapin suuriin matkailukeskuksiin. Kemi-Tornion alue on myös Suomen pohjoisin teollisuusalue, johon liittyy merkittävää teollisuuden kulttuuriperintöä. Perinteisistä elinkeinoista maa- ja metsätalous ovat muovanneet alueen kulttuuriympäristöä eniten. Myös poronhoito on tärkeä perinteinen elinkeino, ainoastaan Kemi, Tornio ja Keminmaa eivät ole poronhoitoaluetta.
Tornionlaakson kulttuuriympäristöön kuuluvat niin Perämeren pohjukan historialliset kaupungit, elinvoimaiset jokilaaksot peräpohjalaisine pihapiireineen, kuin Pallaksen ja Ylläksen jylhät tunturimaisemat. Simojokisuun, Kemijokivarren ja Tornionjokivarren kulttuuriympäristöjen selkärankana ovat suuret joet, joiden rannoilla ovat jokilaakson nauhakylät peräpohjalaisine pihapiireineen. Tornion kaupunki on kaupunkiarkeologisesti merkittävä suurvaltakauden kaupunki.
Valtakunnalliset uudistukset vaikuttavat myös kulttuuriympäristöön
Valtakunnallisista uudistuksista sote-uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kuntien lakisääteisten tehtävien suhteisiin. Sivistys- ja kulttuuritoimi sekä maankäyttö ja rakentaminen nousevat entistä tärkeämmiksi ja samalla kuntien rahoituspohja tulee elämään voimakkaasti. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen siirtyminen uusille hyvinvointialueille tulee vaikuttamaan myös kuntien omistamaan rakennuskantaan samalla tavoin kuin esimerkiksi väestörakenteen muutokset.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen vaikutukset alueen kulttuuriympäristöön eivät vielä ole tiedossa. Keskeisimpinä mahdollisina ongelmakohtina alueen kulttuuriympäristön osalta ovat maakuntakaavan asema sekä esimerkiksi rakentamisen luvanvaraisuuden muutokset. Esimerkiksi alle 30 m² rakennusten vapauttaminen luvanvaraisuudesta voi uhata jokilaaksojen ja rantojen kulttuuriympäristöä ja maisemaa. Tornionlaakson alueella on useita kuntia, joilla ei ole koko kunnan kattavia yleiskaavoja, jolloin maakuntakaavan lainvoimaisuus on keskeinen alueen kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen kannalta. Myös Muinaismuistolain uudistuksella tullee olemaan vaikutuksia arkeologisen kulttuuriperinnön huomioimiseen maankäytössä.
Kulttuuriympäristöön kohdistuu myös vaikutuksiltaan moninaisia hankkeita
Maankäytön hankkeista suurimpia alueella ovat ja tulevat olemaan tuulivoimahankkeet ja niihin liittyvät voimajohdot. Sote-uudistuksen myötä tuulivoimala-alueiden kautta saatavien tulojen merkitys kunnille kasvaa.
Keskeisimpänä haasteena on hankkeiden yhteisvaikutusten riittävä arviointi. Alueen maakuntakaavat on tehty ennen nykyisten kaltaisia suuritehoisia voimaloita eikä tuulivoimaloiden sijoittamista ja ympäristövaikutuksia ole arvioitu kokonaisuutena suhteessa esimerkiksi valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin tai Unescon maailmanperintö Struven ketjun kohteisiin. Alueen kulttuuriympäristöön kohdistuvat suuret hankkeet vaikuttavat ja herättävät kysymyksiä myös Ruotsin puolella jokilaaksoa.
Lisäksi alueella on useita eri vaiheissa olevia malminetsintä- ja kaivoshankkeita sekä Kemin biotuotetehtaan rakentaminen, joiden vaikutukset ovat moninaiset paitsi kulttuuriympäristölle, myös alueen asukkaille.
Tornionlaakson museon tehtävänä on edistää alueemme kulttuuriperinnön säilymistä ja tallentamista. Museo on tämän vuoksi mukana aluetta koskevissa moninaisissa maankäytön suunnitteluhankkeissa ottaen kantaa niihin rakennetun kulttuuriympäristön, maiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmista.
Tornionlaakson museon alueellista työtä tekevät viranhaltijat,
Teija Ylimartimo, rakennustutkija
Terhi Tanska, aluetutkija
Annemari Tranberg, arkeologi
Titta Kallio-Seppä, museonjohtaja
