Ajan ja kulttuurin kerroksia
Taidetta Aineen taidemuseon kokoelmista Tornion kaupungintalossa

 

Tornion peruskorjatun kaupungintalon uudessa ilmeessä taiteella on suuri rooli. Aineen taidemuseon kokoelmista varta vasten kaupungintaloon kuratoitu taidekokonaisuus on nimeltään Ajan ja kulttuurin kerroksia. Teoksia on henkilökunnan ja talossa vierailevien ilona eri kerrosten auloissa ja käytävillä sekä neuvotteluhuoneissa.

Teosvalintojen lähtökohtana ovat olleet kussakin kerroksessa sijaitsevat kaupungin palvelut. Kirjaimellisten tulkintojen sijaan tavoitteena on ollut avata teosten ja kerroskohtaisten toimintojen välille keskusteluyhteys ja siten tarjota uusia väyliä arjen ja taiteen kohtaamiselle.

Kaupungintalon toisessa kerroksessa sijaitsevat sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä talouteen ja logistiikkaan liittyviä palveluita. Tähän kerrokseen on valikoitunut päivittäisessä työssä tehtäviin valintoihin sekä matkalla oloon liittyviä aiheita. Esimerkiksi Maria-Päivikki Markkion Valinta-sarjassa nähdään huoneita, ovia ja ikkunoita, joiden voi nähdä viittaavaan vaihtoehtojen valitsemiseen ja erilaisten mahdollisuuksien etsimiseen. Riitta Komulaisen Kuiskauksia muinaisuudesta –teoksen läpikuultavassa hahmossa tulevat esiin ajassa matkaaminen ja menneisyyden läsnäolo, jota voi aistia myös kaupungintalossa, jonka uusien pintojen alla historia elää.

Näyttelyn taiteilijoista merkittävä osa on torniolaisia, mutta mukana on myös muita pohjoissuomalaisia sekä Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevia taiteilijoita. Alueen taiteilijat tulevat nähdyksi myös Martti Anttilan valokuvissa kolmannessa kerroksessa, jonka toimintoihin kuuluvat asumiseen ja työllisyyteen liittyvät palvelut. Henkilökuvasarja pohjoissuomalaisista taiteilijoista on toteutettu 1980-luvulla, mutta se kuvaa ajattomalla tavalla taiteellista työtä ja taiteilijoiden asemaa pohjolassa.

Neljännessä kerroksessa keskitytään ihmisenä olemisen pohdintaan ja yhdessä toimimisen tematiikkaan. Esimerkiksi Juha Tervon Tänään kotona pohtii leikkisästi yhteisöllisyyden kysymyksiä. Teoksessa nähtävät hahmot ovat kokoontuneet yhteen ja riisuneet ulkoisen statuksen merkkinsä naulakkoon. Kuvaan voi tulkita yhtä hyvin perheen kuin työyhteisönkin, mutta keskeistä on se, että jokainen yhteisön jäsen voi tulla nähdyksi omana itsenään. Tervon teoksen rinnalla Mira Kankaanrannan tussi- ja akvarellimaalaukset näyttävät, että inhimillisen kokemuksen kaikki puolet saavat olla esillä, hyväksyttyinä. Tummista väripinnoista muodostuvien kasvojen taustalta pyrkii esiin herkempiä sävyjä, kuin osoituksena siitä, ettei yksikään ihminen ole pelkästään yksi tunnetila. Teemaan osuvasti myös kaupunginjohtaja Jukka Kujala kaupungintalon avajaispuheessaan nosti esiin toiveen siitä, että kaikki saavat tehdä työtä juuri sellaisina kuin ovat.

Erilaiset pohjoisessa elämiseen ja työskentelemiseen liittyvät teemat jatkuvat viidennessä kerroksessa, jossa toimivat niin Team Botnia kuin Työvoimalasäätiö ja Työllisyysprojektikin. Kaupunkisiluetti vesitorneineen on aiheena kahdessakin teoksessa, kun taas Joel Karppasen valokuvasarjassa pohditaan maaseutumaisemmassa ympäristössä elämisen iloja ja haasteita. Saman kerroksen neuvotteluhuoneeseen ripustetut Sirpa Alalääkkölän suurikokoiset maalaukset Midori Mori ja John Millar ovat sarjasta Asuu ja työskentelee Suomessa.

Rakentamiseen sekä ihmisen ja ympäristön suhteeseen liittyvät teemat ovat esillä kuudennessa ja seitsemännessä kerroksessa. Pirkko Rantatorikan Rakentaja tutkii aihetta käsillä tekemisen näkökulmasta, kun taas Eeva-Liisa Isomaan grafiikan työt savuineen ja sumuineen kuvaavat maailman rakentumisen alkuhetkiä luonnonilmiöinä. Liisa Rautiaisen Siirtymässä voi aistia hiilellä piirrettyjen abstraktien linjojen muutosvoiman. Teoksen parina neuvotteluhuoneessa on Reidar Särestöniemen guassimaalaus, jossa näkyy taiteilijan omistautuminen oman elinympäristönsä kuvaamiselle. Särestöniemen ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvät taiteelliset kannanotot ovat jo aikanaan herättäneet kiitosta ja tunnustusta.

Kahdeksannen kerroksen viestintä sekä hallinto- ja kehittämispalvelut ovat saaneet rinnalleen teoksia, jotka haastavat näkemään toisin. Sekä ulospäin tähyily että itsetutkiskelu ovat tärkeitä kasvuun ja kehitykseen liittyviä vaiheita, jotka auttavat näkemään uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Jouko Alapartasen maalauksesta Omakuva enkelinä voi löytää monenlaisia teemoja rajalla olemisesta – siirtymät unen ja toden tai elämän ja kuoleman välisissä tiloissa paljastavat usein jotain ennenkokematonta.

Muutoksen kohtaamisesta kertoo myös kymmenennen kerroksen teos Nature Finds It’s Way. Janne Laineen moniosainen teossarja kuvaa puita erilaisten myrskyjen ja muiden olosuhteiden armoilla. Kokonaisuus peilaa paitsi yksilöä, myös useista yksilöistä muodostuvan verkoston saavutuksia. Muutoksia ei tarvitse pelätä, kun ne kohdataan yhdessä. Teossarjan viimeisessä kuvassa metsä on entistä vahvempi.

Ajan ja kulttuurin kerroksia –kokonaisuuden kaikki teokset ovat Aineen taidemuseon kokoelmasta, lukuunottamatta ala-aulassa sijaitsevaa Wäinö Aaltosen pronssiveistosta Tanssijatar. Wäinö Aaltonen (1894-1966) oli yksi merkittävimmistä suomalaisista kuvanveistäjäjistä. Veli Aine hankki taiteilijan pronssiveistoksen Tanssijatar (Tanssi, 1928/1966 ) 1960-luvun lopulla ja Tornion kaupunki lunasti teoksen 1974 sijoitettavaksi vastavalmistuneeseen kaupungintaloon. Tornion kaupungin omistama teos on toinen Italiassa valettu Tanssijatar– veistos. Toisen valoksen osti Turun kaupunki ja se sijaitsee Wäinö Aaltosen museossa. Veistoksen alkuperäinen kipsiversio on vuodelta 1928 ja se edustaa kubistista taidesuuntausta.

Vuonna 2019 Tanssijatar otti varaslähdön remonttievakkoon ja muutti Aineen taidemuseoon Jaettu Ilo -näyttelyyn. Kyseessä oli Veli Aineen 100-vuotisjuhlavuotta varten koottu näyttely, joka otti keskiöön keräilijän ajatuksen siitä, miten tärkeää on kokea taidetta yhdessä. Nyt Tanssijatar on palannut omalle paikalleen kaupungintaloon ja jatkaa muiden teosten kanssa Veli Aineen perintöä, taiteen jaettua iloa.

Ajan ja kulttuurin kerroksia –näyttelyn teoksiin voi tutustua myös Aineen taidemuseon verkkonäyttelyt-sivuilta.

Tornion kaupungintalon taideohjelma on vuosittain vaihtuva. Ajan ja kulttuurin kerroksia on esillä 1.10.2021–31.10.2022.

Näyttelytyöryhmä:

Anita Alamaunu
Amanda Hakoköngäs
Jari Hannuniemi
Virpi Kanniainen
Anu Pasanen
Mikko Saarenpää

Näyttelyyn voi varata opastettuja kierroksia.

Sirpa Alalääkkölä: Midori Mori, 1998 ja John Millar, 1998. Teokset kuuluvat sarjaan Asuu ja työskentelee Suomessa.
Joel Karppanen: Ensimmäinen päivä kesälaitumella, 2016 ja Talkkunaverstas, 2016.
Liisa Rautiainen: Siirtyminen, 1986. Reidar Särestöniemi: Nimeämätön, 1975.

 

Sivun alkuun