Sängyt
Sänky on vuoteen alustaksi tarkoitettu huonekalu. Sänky on nukkumiseen tarkoitettu paikka, mutta sitä käytetään myös esimerkiksi sohvana ja istuimena.
Ennen sängyn yleistymistä nukuttiin pirteissä tavallisesti lattialla, olkimaton tai taljan päällä. Pään tukena oli päänaluslauta, jota on Itä- ja Pohjois-Suomessa käytetty sängyn korvikkeena yleisesti vielä 1800-luvulla.
Päänaluslaudassa on alusrakenteen varassa vinosti noin metrin pituinen lauta. Kuvan päänaluslaudassa on myös kädensija.
Tolppasänky on seinän ja yhden kulmapatsaan varaan tuettu puolikiinteä rakennelma. Irtonaisena huonekaluna sänky yleistyi 1700-luvun lopussa, jolloin tolppasängystä kehittyi vähemmän tilaa pirtissä vievä ulosvedettävä sänky.
Ulosvedettävä on tyypillisesti matala ja leveä ja sen paikka oli yleensä ovensuussa ns. renginsänkynä. Sänky on koristemaalattu 1850-luvulla suosituilla voluuttikaarilla sekä listoituksella.
Sohvasänkyyn kuuluu sänkylaatikko, oman jalkaparinsa varassa ulosvedettävä puolisko sekä korkea selusta. Se voi olla joko kanneton tai kannellinen.
Kustavilaistyylinen ”laiastaveettävä” sohvasänky yleistyi 1860-70-luvulla ja oli hyvin yleinen vielä 1900-luvun alussa. Kuvan sänky on kuvio-ootrattu. Takanurkissa ja suoran harjalaudan päällä on nuppikoristeita sekä sivu- ja etulaudoissa rihlausta.
Sohvat
Tornionlaaksossa 1800-luvun alussa tunnettiin pinnasohvat, joita käytettiin myös nukkumiseen. Ne olivat ulosvedettävällä laatikolla varustettuja vetosohvia. Selusta koristettiin leikkauksin ja koristemaalauksin.
Karunkilainen kustavilaistyylinen vetosohva, jossa on tyypillinen selustan pystyosien muoto sekä sen keskellä oleva pyöreä leikattu koriste, ns. kehrä.
Varsinaisia istuimiksi tarkoitettuja sohvamalleja alkaa esiintyä 1900-luvun alussa. Tyypillisesti nämä olivat selustaltaan ja käsinojistaan pinnoitettuja tai pinnat oli ryhmitelty selustan keskiosaan.
Takaisin
Pääty-eli harjamallisänky on hyvin yleinen Tornionlaaksossa 1900-luvun alusta lähtien. Kuvan sängyn koristeina ovat sorvatut nupit sekä käsinojat ja etutolppien tangot. Joskus päätymallisänky myös maalattiin.
Tyypilliset huonekalut esiintyvät myös lasten leluissa. Nuken sohvasänky vuodelta 1911 on ootrattu ja koristeltu kultamaalilla. Harjalaudan koristeena oleva kukko on siirtokuva.
Päästävedettävä imperiaalisänky tunnettiin Tornionlaaksossa 1800-1900-lukujen vaihteesta alkaen. Tunnusomaista on korkea päänpuoli ja sitä matalampi jalkapääty. Usein sängyn maalauksessa jäljiteltiin tummaa mahonkia tai vaaleampaa visakoivua.
